Kansainvälisyys on lähellämme

Elisenvaaran lukiossa vietettiin maanantaina 16.12.2013 koko lukion yhteistä kansainvälisyysteemapäivää. Päivän johtoajatuksena oli väite: Kansainvälisyys on lähellä! Kansainvälisyyttä ei aina tarvitse lähteä hakemaan kaukaa, vaan kansainvälisyys voi tulla arkeemme monin erilaisin tavoin, ja tästä näkökumasta aihetta lähestyttiin päivän aikana. Opiskelijoiden päivä kului erilaisia työpajoja kierrellen ja muutamia luentoja kuunnellen. Myös ruokailussa oli otettu päivän teema huomioon.  Tarkoituksena oli hengähtää ennen vuoden viimeistä koeviikkoa ja viettää mukava päivä yhdessä. Päivä onnistui mukavasti ja lukiolaisilta jälkikäteen kerätty palaute oli pääosin myönteistä.

Päivä alkoi yhteisellä osuudella. Rehtori Höyssän avaussanojen jälkeen Lilli Kojo Siirtolaisuusinstituutista kertoi maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvistä faktoista ja kertasi aiheeseen littyviä termejä. Esitys oli asiapitoinen ja valaiseva. Sen jälkeen opiskelijat jaettiin kuuteen ryhmään ja ryhmät alottivat työpajojen kiertämisen. Ennen aasialaista kalakeittolounasta ohjelmassa oli kolme työpajaa ja lounaan jälkeen toiset kolme työpajaa.

Työpajat olivat erilaisia ja eri tavoilla toiminnallisia. Kahdessa työpajassa oli liikunnallista tekemistä. Joogatyöpajassa tutustuttiin muutaminen harjoitteiden avulla Hot Joogaan, ja tässä työpajassa saivat niskajännitykset ja muut kyytiä Ritva Lohiluodon johdolla. Toinen liikkunnallisempi työpaja esitteli capoieraa. Pajan ohjaajat esittelivät ensin lajin historiaa ja Brasiliaa, josta laji on kotoisin. Sen jälkeen koko ryhmä lähti mielikuvamatkalle Brasilian viidakkoon, jossa piti  muun muassa väistellä puiden oksia, hyppiä ojien yli ja uida joessa. Lopuksi ohjaajat näyttivät, miten capoiera-esitys sujuu improvisoiden. Opiskelijat saivat säestää eksoottisen näköisillä soittimilla heidän taistelutanssiaan.

Taksvärkkityöpajassa Elina Keskitalo esitteli lyhyesti taksvärkkitoimintaa. Sen jälkeen hä laittoi opiskelijat koville esittämällä väitteitä, joihin heidän piti ottaa kantaa siirtymällä luokassa jompaan kumpaan päähän sen mukaan, olivatko he ”samaa mieltä” vai ”eri mieltä”. Kantansa piti ilmaista esimerkiksi väitteeseen ”minun on pakko käydä koulua” tai ”voin vaikuttaa ympäristöäni koskeviin asioihin”. Pätevien perustelujen keksiminen omalle kannalle tuotti välillä päänvaivaa itse kullekin. Maantietovisat olivat yhden työpajan aiheena, ja siellä opiskelijat pääsivät nettipelien kautta testaamaan omaa tietämystään eri maiden kaupunkien sijainnista ja eri maiden lipuista.Kilpailu ensimmäisistä sijoista kävi kuumana. Mainittakoon, ettei kukaan opettajista päihittänyt lukiolaisia.

Lukiolaiset visaisten maantietokysymysten kimpussa atk-luokassa.

Nuoret naiset meiltä ja muualta saman pöydän ääressä juttelemassa arjestaan.

Kaikista suosituin työpaja tuntui olevan Timalista (Raision aikuiskoulutuskeskus) vieraaksi tulleiden maahanmuuttajien pyörittämä paja. Työpajan ideana oli, että maahanmuutajanuoret ja elisenvaaralaiset nuoret keskustelevat pikkuryhmissä kouluun ja nuorten arkeen liittyvistä aiheista. Kysymyksiä tehtiin molemmin puolin ja tunnelma luokassa oli välitön ja iloinen. Naurua oli paljon, ja kokemus tuntui monille olleen myönteinen ja hauska.

Myös Timalista tulleet maahanmuuttajanuoret viihtyivät päivän koulussamme.

Kirjasto osallistui kansainvälisyysteemapäiväämme omalla työpajallaan. Kirjastonhoitaja Taina Jaakkola vei opiskelijamme maailmanympärysmatkalle kirjojen siivin. Kirjavinkkauksen kirjat olivat pääosin käännöskirjallisuutta, osaksi myös kotimaista kirjallisuutta, ja sijoittuivat tapahtumiltaan eri puolille maapalloamme. Kirjoja käsiteltiin maittain ja manterettain, ja vinkkauksesta moni sai varmasti hyviä lukuvinkkejä vaikkapa joululoman viihdykkeeksi.

Kirjavinkkien kautta matka maailman ympäri.

Päivän päätteeksi lukion väki kokoontui Kurkisaliin ja ohjelmassa oli viimeinen ohjelmaosuus. Ensin otettiin skype-yhteys lukiostamme vaihto-oppilaaksi lähteneeseen Nella Kuismaan. Yhteydet Veänäjälle toimivat onneksi hienosti ja saimme siis live-kuvan ja -äänen avulla kuulla Nellan tuoreet kuulumiset Krasnodarista, Etelä-Venäjältä. Nella kertoi esimerkiksi koulunkäynnistään ja arjestaan Venäjällä, ja ruudulla käväisi tervehtimässä myös hänen suloinen pikkuveljensä. Yleisöä Kurkisalissa kiinnosti esimerkiksi se, onko Nellan kotipaikkakunnalla lunta (ei ole!) ja pärjääkö Nella jo pelkästään venäjäksi (vastauksena kyllä).  Toivotimme Nellalle hyvää joulua ja uutta vuotta, joka venäläisille on tärkeämpi juhla kuin joulu. Sen jälkeen vaihto-oppilasorganisaatio AFS esittäytyi kahden nuoren naisen voimin. He kertoivat vaihto-oppilaaksi lähtemisen kuvioista ja suosittelivat sitä kovasti. Kansainvälisyyspäivän lopun kruunasi Annika Ventovuoren pitämä esitys opiskelusta ulkomailla. Annika on entinen elisenvaaralainen ja lähti lukion jälkeen opiskelemaan tutkintoa englantilaiseen yliopistoon, Bournemouthiin. Esitys oli antoisa ja innostava,  ja taisipa jokunen elisenvaaralainenkin saada idean ulkomaille lähtemisestä viimeistään tämän esityksen jälkeen.

Annika Ventovuori kertomassa opiskelustaan Englannissa.

Anu-ope

Yksinäisen lohduttamista ja itsenäisyyden juhlintaa

Elisenvaaran teatteri-ilmaisun kurssin valinneet lukiolaiset esittivät maanantaina 2.12. Kuka lohduttaisi Nyytiä? -näytelmän koulullamme. Teatteri-ilmaisukurssi alkoi heti tämän lukuvuoden ensimmäisessä jaksossa. Aluksi kurssilla leikittiin tutustumis- ja improvisointileikkejä. Myös luovaa ajattelua ja heittäytymistä harjoiteltiin. Kun näytelmän aihe oli päätetty, alkoi ahkera suunnittelu ja vielä ahkerampi harjoittelu.

Kuka lohduttaisi Nyytiä? -näytelmän käsikirjoitus perustuu Tove Janssonin samannimiseen satuun. Näytelmän ohjaajana toimi teatteri-ilmaisukurssin opettaja Anu Virpi. Apua ja inspiraatiota näytelmään antoivat myös kuvaamataidon opettaja Riina Thurén ja teknisentyön opettaja Juha Katila. Näytelmässä oli mukana pääasiassa ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, mutta yksi abiturienttikin löytyi. Päähenkilöä, ujoa ja yksinäistä Nyytiä, esitti ensimmäistä vuotta lukiossa opiskeleva Elina Pullinen. Näytelmässä Nyyti löytää merenrannasta pullopostia, jonka Tuittu, toinen yksinäinen, on merelle lähettänyt. Tuittua näytelmässä esitti myös ensimmäistä vuotta lukiossa opiskeleva Jutta Metsola. Luettuaan pullopostin Nyyti päättää lähteä etsimään Tuittua. Apua etsintöihinsä Nyyti saa kalastelevalta Rontilta, jonka roolissa näytelmässä nähtiin Juuso Ketola, ensimmäisen vuoden opiskelija hänkin. Näytelmän mönkiäisinä esiintyivät, ensimmäisen vuoden opiskelijat, Heikki Rasilainen ja Reetta Rautio, sekä toisen vuoden opiskelijat Pinja Kaivola ja Katariina Laaksonen. Mönkiäisen roolin lisäksi Laaksonen esitti näytelmässä kappaleen Täällä Pohjantähden alla, jonka abiturientti Samuli Nieminen säesti pianolla. Lisäksi Nieminen soitti näytelmässä klarinettia. Kertojina toimivat toisen vuoden opiskelijat Eku Hautaviita, Viivi Haarala ja Maija Hautaviita. Tekniikasta vastasivat Juho Jasu ja Ville Virtanen toiselta luokalta. Näytelmän kuvat ovat Maija Hautaviidan ja Sanna-Kaisa Knuutilan tuotosta.

Nyyti (Elina Pullinen)

Tuittu (Jutta Metsola)

Kertojat ja mönkiäinen

Maanantaiaamuna Elisenvaaran Kurkisaliin kokoontui hieman yli sata innokasta päiväkotilaista ja esikoululaista katsomaan esitystä. 4-vuotias Milda kertoo esityksen olleen hänen mielestään hyvä. Mildasta hauskin esityksen hahmo oli Mönkiäinen. Milda kertoo, että hän on itsekin päässyt näyttelemään joskus hoidossa ollessaan. Myös 5-vuotiaat Teemu ja Veeti pitivät esityksestä. Heistä parhain näytelmässä esiintynyt hahmo oli Mörkö. Teemu piti myös päähenkilö Nyytistä. Pojat eivät itse ole näytelleet, eikä näyttelijän ammatti kiinnosta heitä kumpaakaan.

Torstaina 5.12. myös yläastelaiset ja lukiolaiset pääsivät katsomaan näytelmää itsenäisyyspäivän juhlissaan. Juhlan alussa lippu saapui saliin Sibeliuksen Finlandia-hymnin saattelemana. Lipunkantajana toimi Jere Sillanpää ja airueina Pauliina Rantanen ja Topias Tolonen. Näytelmän lisäksi lukion itsenäisyyspäiväjuhlassa nähtiin yläasteen musiikinryhmän esitys, jossa bändi yhdessä yhdentoista laulajan kera esitti kappaleet Pettävällä jäällä ja Ohikiitävää opettaja Hanna Jakobssonin luotsaamana. Juhlassa kuultiin rehtori Ari Höyssän pitämä juhlanavauspuhe, abiturienttien Annika Huhtalan ja Perttu Pakarisen pitämä juhlapuhe sekä Vapauden viesti, jonka luki oppilaskunnan puheenjohtaja Jussi Ketola. Lisäksi lukiolaiset lauloivat yhdessä Maamme -laulun.

Oppilaskunnan hallituksen jäsenet Kaisa Kiiski, Jussi Ketola, Antti Leppäkoski ja Katariina Laaksonen vapauden viestin eteenpäin viejinä.

Kristiina & Kaisa