Anneli Jäätteenmäki vierailulla Elisenvaaran lukiossa

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki vieraili Elisenvaaran lukiossa perjantaina 25.4.2014. Vierailu alkoi ruokailulla Kouluravintola Kimarassa, jonka jälkeen lukiolaiset kokoontuivat kuuntelemaan Jäätteenmäkeä Kurkisaliin. Jäätteenmäki kertoi aluksi EU:n historiallisesta taustasta ja siitä, miten on päästy nykyajan tilanteeseen,  kun EU:ssa 28 jäsenvaltiota. Jäätteenmäki kertoi lyhyesti myös EU:n eri toimielimistä ja meppien työskentelystä siellä. Lopuksi oli varattu aikaa myös lukiolaisten kysymyksille ja Jäätteenmäeltä kysyttiin esimerkiksi hänen tavallisesta työpäivästään ja hänen kantaansa Ukrainan tilanteeseen sekä Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen.

Anneli Jäätteenmäki tuntui kiinnostavan lukiolaisyleisöä. Europarlamentaarikko kannusti lukiolaisia opiskelemaan kieliä ja historiaa, jonka ymmärtämistä hän painotti erityisesti, sillä monien EU-asioiden ymmärtämistä helpottaa hänen mukaansa historiallisten faktojen tuntemus. Hän myös mainosti lukiolaisille lukuisia työ-ja opiskelumahdollisuuksia EU:n alueella ja kannusti hakeutumaan töihin Euroopan unioniin, jos pitkät työpäivät eivät pelota. Niiden vastapainona hän piti työtehtävien mielenkiintoisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

Anu-ope

Yrittäjyyttä Elisenvaarassa

Lukiossamme järjestettävä Nuori yrittäjyys -kurssi lähti tänä vuonna käyntiin heti syksyllä koulun alkaessa. Kurssin vetäjänä toimii lukion rehtori Ari Höyssä ja opiskelijoita kurssilla on kolmetoista. Kurssi on kouluajan ulkopuolella järjestettävä, joten kokoontumiset järjestetään useimmiten hyppytunneilla tai heti koulun jälkeen. Aluksi Nuori yrittäjyys -kurssilla kehiteltiin yksittäin mahdollisia liikeideoita, joita alettiin ryhmissä kehittää eteenpäin. Pian tämän jälkeen olikin jo vuorossa omien yritysten perustaminen. Jokainen sai valita minkä yrityksen mieluiten itse perustaisi ja näin muodostui ryhmiä eri liikeideoista kiinnostuneiden kesken.

Kolme toista vuotta lukiossa opiskelevaa poikaa innostuivat perustamaan yrityksen, jossa tarkoituksena on tuottaa kynttilänjalkoja. Heidän yrityksensä, Valoa maailmaan NY, on toiminut hyvin, mutta näin kevään tullen kynttilänjalkojen myyntikausi alkaa olla ohi, joten tuotanto on jo päättynyt.

Haastattelin Valoa maailmaan NY:n Nestori Torisevaa ja Ilari Heliniä. Molemmat pitivät kokemusta mahtavana ja avartavana. Torisevan mukaan yrittämisessä hankalinta oli tuotteiden valmistus. Kivointa molempien mielestä oli se, että sai konkreettista kokemusta yrittäjyydestä. Myös se on poikien mielestä kivaa, että yrittäjyydestä on mahdollista saada kaksi kurssimerkintää. Toriseva kertoo myös haluavansa mahdollisesti tulevaisuudessa itse yrittäjäksi.

Kioskista liikeideana kiinnostui kahdeksan henkilöä. Kioskiyrityksen nimeksi muodostui Kaneli kahvila. Kaneli kahvila toimii kouluravintola Kimarassa ja se on auki perjantaisin kello 13.00-13.15. Kahdeksan on pienen yrityksen perustamiseen melko suuri ryhmä, mutta töitä on kuitenkin riittänyt ihan kaikille. Toimitusjohtaja Kaisa Pauna kertoo heidän nimenneen henkilöstöpäällikön, joka jakaa leivonta- ja myyntivuorot tasaisesti.

– Aina välillä tosin on vähän hakusessa kenen vuoro mahtoikaan olla, mutta yhdessä sovittuna kaikki meni silti hyvin, Pauna kertoo.

Kaneli kahvilan Jutta Metsola ja Eero Haapanen arvioivat, että kioskissa käy keskimäärin viisikymmentä henkilöä joka perjantai. Myyjiä on kerralla kolmesta kahdeksaan, useimmiten kuitenkin noin viisi.

Paunan mielestä yrittäjyys on ollut yllättävän helppoa ja mukavaa alun totuttelun jälkeen.

– Kivointa on ollut, kun asiakkaita on käynyt paljon ja he ovat tykänneet myytävistä tuotteista. Vaikeinta on yrittää järjestellä kioskin toimintaa mahdollisimman tehokkaaksi.

Kolmas kurssilla perustettu yritys on Puuhis NY. Puuhis on kahden lukiossa toista vuotta opiskelevan tytön pitämä puuhakerho ja sitä järjestetään Oripään nuorisotilassa perjantaisin kello 17.00-18.00. Kerho on tarkoitettu esikoulu- ja ala-asteikäisille. Kerhossa askarrellaan, leivotaan, leikitään, pelataan ja touhutaan kaikenlaista mukavaa. Kerhossa käy lapsia keskimäärin kuusi yhdellä kerhokerralla.

Puuhiksen Sini Rajala on pitänyt yrittäjyyttä opettavaisena kokemuksena. Erityisen harjoituksen kohteena on Rajalan mukaan ollut vastuunotto. Vaikeinta Nuori yrittäjyys -kurssissa on ollut yrityksen perustaminen ja toiminnan aloittaminen. Kivointa taas on ollut se, että se on tavallisista kursseista poikkeava, kertoo Rajala.

– Kurssilla pääsi oikeasti tekemään jotain, eikä se ollut luennoimista, kuten useimmilla muilla kursseilla.

Kurssin aikana pidetään kirjanpitoa, pöytäkirjoja hallituksen kokouksista, sekä muuta liiketoimintaan kuuluvaa. Noin kurssin puolessa välissä jokainen yritys tekee osavuosikatsauksen, jossa kerrotaan yrityksen liikeideasta, toiminnasta ja taloudesta. Vuosikatsaus, joka on osavuosikatsauksen kaltainen, mutta kattavampi, tehdään kurssin lopussa, kun yritykset ovat päättäneet toimintansa. Kurssin lopussa myös tilintarkastaja tarkastaa tilin ja yrityksen tuotot jaetaan osakkaiden kesken.

Nuori yrittäjyys -kurssi on siis kaikinpuolin mukava ja mielenkiintoinen. Kurssilla saa kokemusta yrittäjyydestä, kaksi kurssimerkintää ja lisäksi osuuden yrityksen tuotoista, mikä on varmasti mukava juttu opiskelijoille. Kun siis teette kurssivalintoja, pitäkää Nuori yrittäjyys -kurssi mielessä!

Vielä käynnissä olevat yritykset, Puuhis ja Kaneli kahvila ovat avoinna viimeisen kerran perjantaina 25.4.

Kristiina

Mitä heistä tuli? – Jarkko Onnela

Entisiä Elisenvaaran lukion oppilaita esittelevässä Mitä heistä tuli? -juttusarjassa on tällä kertaa esittelyssä Elisenvaaran lukion opo Jarkko Onnela.

 

1. Milloin opiskelit Elisenvaaran lukiossa?

1984-1987

 

2. Hauskin muistosi oppitunneilta?

Hauskin muisto on se, kun historian opettaja putosi tuolilta. Se on myös samalla pelottavin muisto.

 

3. Mitä kaipaat lukioajoilta?

Kavereita. Osa lähti lukion jälkeen niin kauas, että ei olla sen jälkeen nähty.

 

4. Mitä olisi lukiossa pitänyt tehdä toisin?

Olisi pitänyt opiskella enemmän matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ja yrittää ymmärtää niitä. Luovutin liian helposti.

 

5. Mistä lukiossa opituista asioista on ollut eniten hyötyä opiskelussa/elämässä?

Siitä, että oppi opiskelemaan. Opiskelutekniikka ja asioiden hallinta.

 

6. Mitä suunnitelmia tulevaisuuden suhteen sinulla oli abina?

Ei ollut suunnitelmia. En tiennyt mitä tekisin isona.

 

7. Missä ja mitä olet tähän mennessä opiskellut?

Historianopettajaksi Turun yliopistossa 1990-luvulla. Jyväskylässä opoksi 2007.

 

8. Mitä sinusta lopulta tuli?

Opo, vaikka en niin olisi uskonut. Ei ollut unelma-ammattini.

 

9. Mitä töitä olet tehnyt lukion jälkeen? Oletko ollut työttömänä?

Luokanopettajan töitä, työskennellyt pankissa, opettajan sijaisena olen opettanut kaikkea muuta paitsi kotitaloutta. En ole ollut työttömänä.

 

10. Miten ja missä asut nykyään?

Rivitalossa Kumilassa.

 

11. Tämänhetkisen elämäsi TOP5-asiaa (tässä tapauksessa TOP3)?

Itsensä kehittäminen, toisten arvostaminen ja terveys.

 

12. Minkä neuvon antaisit lukiolaisille Elisenvaaraan?

Ota vastuu itsestäsi. Kukaan muu ei voi rakentaa elämääsi, kuin sinä itse.

 

Kristiina

 

Mitä heistä tuli? – Aino Pullinen

Juttusarja ”Mitä heistä tuli?” kertoo entisistä Elisenvaaran lukiolaisista. Ensimmäinen haastateltavamme on Aino Pullinen.

1. Milloin opiskelit Elisenvaaran lukiossa?

Vuosina 2008-2011. (Äkkiä näköjään unohtuu, piti tarkistaa todistuksesta.)

2. Hauskin muistosi oppitunneilta?

Hauskin! Onpas vaikea, lukio oli niin hupaista aikaa. Varmaankin kuitenkin Hannu Velmala kokonaisuudessaan. Sotshin olympilaisetkin palauttivat mieleen Cheburashkan ja lukion matematiikan tunnit. Yksi hauska yksittäinen muisto on myös se, kun abivuonna amiksessa silloin opiskeleva poikaystäväni oli kerran äidinkielentunnillamme  toisessa rivissä koko tunnin ja Anu ei huomannut mitään. Sulautui sinne pelaamaan kännykällä selvästi hyvin.

3. Mitä kaipaat lukioajoilta?

Lukiosta kaipaan kouluruokaa: ilmaista ja hyvää! Nyt kun pitää itse maksaa omat ruuat, osaa arvostaa asioita, joiden erinomaisuutta ei lukioaikoina tajunnutkaan. Lukio-opetuksesta kaipaan sitä, että opettajat pitivät huolta opintojen etenemisestä (läksyt yms.). Yliopistossa pitää pitää itse huolta, että opiskelee, pääsee tenteistä läpi ja etenee opinnoissa. Lukioajoilta ehdottomasti eniten kaipaan kuitenkin kaikkia lukioaikaisia kavereita, joita tulee nähtyä aivan liian harvoin nyt, kun asustelen täällä Suomen Mansessa ja suurin osa kavereista muutti Turun suuntaan.

4. Mitä olisi lukiossa pitänyt tehdä toisin?

Ömöm. Olisi voinut lukea enemmän psykaa ja ottaa liikuntaa valinnaiseksi lisää. Toisaalta, niitä kursseja kertyi minulle muutenkin tarpeeksi, joten ehkä en oikeastaan muuttaisi mitään.

5. Mistä lukiossa opituista asioista on ollut eniten hyötyä opiskeluissa/elämässä?

Periaatteessa minun kannaltani fysiikasta ja kemiasta, mutta melkein vain pääsykokeiden takia. Pääsykokeiden jälkeen lääkiksessä niitä tarvitsee kuitenkin aivan minimaalisesti. Biologiastakin oli tietysti hyötyä. Yhteiskuntaopista, psykologiasta ja englannista koen olleen eniten hyötyä muuten elämässä.

6. Mitä suunnitelmia tulevaisuuden suhteen sinulla oli abina?

Abivuoden alussa tulevaisuuden suunnitelmat olivat vielä ihan auki. Vähän kaikki kiinnosti, mutta en oikein tiennyt, mikä eniten. Olin kuitenkin opiskellut lukiossa pitkää matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa, joten aloin kallistua luonnontieteiden puoleen, vaikka humanistisetkin aineet kiehtoivat. Abivuoden marraskuussa (?) sain peruutuspaikan TLKS:n Kandivalmennuksen valmennuskurssille. Ylioppilaskirjoitusten ja valmennuskurssin aikana ja silloista lääkiksen pääsykoekirjaa, Galenosta, lueskellassa into lääkikseen pääsystä alkoi kasvaa yhä suuremmaksi.

7. Missä ja mitä olet tähän mennessä opiskellut?

Ovet eivät ensimmäisellä kerralla lääkikseen avautuneet, joten ensimmäisenä vuotena lukion jälkeen opiskelin Turun yliopistossa kemiaa. Toisella kerralla kuitenkin tärppäsi ja nyt opiskelen Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä toista vuotta.

8. Mitä sinusta lopulta tuli?

Medisiinari, tämän vuoden keväällä minusta tulee kandi ja, toivottavasti, neljän ja puolen vuoden päästä lääketieteen lisensiaatti.

9. Mitä töitä olet tehnyt lukion jälkeen? Oletko ollut työttömänä?

Pääosin lukion jälkeen olen ollut vain kesätöissä. Ensimmäisenä kesänä Pöytyän Osuuspankissa kesäapulaisena ja viime kesänä Tampereella vanhainkodissa (tai siis tehostetun palveluasumisen yksikössä) lähihoitajan sijaisena. Tänä syksynä olen myös alkanut tekemään satunnaisia sijaisuuksia Mehiläisessä vastaanottosihteerin hommissa ja niitä on tarkoitus myös seuraava kesä tehdä.

10. Miten ja missä asut nykyään?

Tampereella: kaksiossa Kalevassa avokin kanssa.

11. Tämänhetkisen elämäsi TOP5-asiaa?

1. Henkka 2. opiskelu (opiskelupaikka, opiskelukaverit, yhteishenki, opiskelijatapahtumat) 3. kaverit, sukulaiset 4. kivojen tulevaisuuden asioiden suunnittelu  5. työt (opiskelijalle lisätienesti on aina tarpeen, vaikka opintorahaa korotetaankin elokuussa huimat 1,3 %)

12. Minkä neuvon antaisit lukiolaisille Elisenvaaraan?

Älkää stressatko liikaa (ylioppilaskirjoitukset, pääsykokeet…). Kaikki yleensä kuitenkin lutviutuu. Itseäni aluksi kauhistutti, kun haluamani opiskelupaikka ei auennut ensimmäisellä kerralla. ”Välivuoteni” kemialla oli kuitenkin loppujen lopuksi aivan mahtava vuosi myös. Nyt en missään nimessä vaihtaisi pois ihania muistoja, kokemuksia ja kavereita, joita siltäkin vuodelta sain. Sain myös kätevästi välivuoden opinnot luettua sivuaineopinnoikseni.

Elina