Elisenvaaran lukion toisen vuoden opiskelijoiden biologian kenttäkurssi kauniin Utön saaren mahtaviin maisemiin alkoi torstaina 14.5.2015 koulun pihasta, kun rehtorimme lähetti meidät matkaan. Kenttäkurssille osallistui kaksitoista lukiomme toisluokkalaista, ja ohjaajina toimivat lukiomme biologian ja maantiedon opettaja Kristiina Grön sekä luontovalokuvaaja Sven Forsell. Matka Utöseen kesti melkein koko päivän. Ajoimme ensin bussilla Pärnäisiin, josta suuntasimme yhteysalus Eivorilla kohti saarta. Kiikarit tulivat heti alkumatkasta tarpeeseen, sillä lintubongauskisa alkoi jo bussissa. Myös lautalla näimme paljon erilaisia lintulajeja, kuten merikotkan, merimetson ja kalatiiran. Ensimmäinen iltamme Utössä kului pääosin majoittuen, saareen tutustuen, lintuja kiikaroiden sekä tietysti Leijonien peliä katsoen.
Perjantaina sää oli harmiksemme hieman sateinen. Siitä huolimatta olimme myös ulkona, ja onneksi kaikki olivatkin varustautuneet sään mukaisesti. Perjantaina oli jälleen luvassa kiikarointia, oikeastaan se oli osa jokaista päivää, joten kiikarit oli hyvä pitää koko ajan mukana matkassa. Aloitimme myös kurssiin liittyvien tehtävien tekemisen siiratutkimuksella, jossa laskimme sekä merkitsimme kaikki tietyltä alueelta löytyneet siirat. Tutkimuksen toinen osa toteutettiin seuraavana päivänä. Menetelmää kutsutaan merkintä-takaisinpyyntimenetelmäksi, ja sillä saadaan selville muun muassa eliöpopulaation tiheys.
Pääsimme päivän aikana myös kiertelemään saarella ja vierailimme muun muassa kirkossa sekä Utön koululla. Utön ala-asteen ainut opettaja Brita Willström kertoi meille koulusta, ja tapasimme myös muutamia koulun oppilaita. Koulussa opiskelee tällä hetkellä viisi oppilasta, hieman vähemmän kuin meillä Elisenvaarassa! Kirkossa toinen ohjaajamme, Sven, kertoi meille kiinnostavia tarinoita Utön historiasta, ja monen opiskelijan mielestä tarinat olivatkin yksi kenttäkurssin parhaista asioista.
Lauantaina sää oli upean aurinkoinen ja melko lämminkin. Aloitimme päivän tutkimukset tekemällä siiratutkimuksen toisen osan. Etsimme taas samalta rajatulta alueelta kaikki siirat ja pienten laskutoimituksien jälkeen saimme selville siirojen populaatiotiheyden. Monen opiskelijan mielestä siiratutkimus sekä pohja- ja kenttäkerroksesta sekä puista löytämiemme hyönteisten tutkiminen mikroskoopilla oli tutkimusten kiinnostavin osuus.
Utön luotsi- ja vierasvenelaiturilla teimme erilaisia vesitutkimuksia. Mittasimme esimerkiksi veden lämpötilaa, pH:ta, näkösyvyyttä, arvioimme veden hajua ja pyydystimme haaveilla meren selkärangattomia eliöitä mikroskoopeilla tutkittaviksi. Pääsimme myös Disa Öhmanin johdolla yksityiselle rannalle, jossa saimme maistaa merikaalia ja haistaa haahkan pesää. Haju oli, hmmm, sanoin kuvaamaton! Pesältään pakenevan haahkan munat me peittelimme höyhenillä, etteivät lokit hoksaisi ja ryöstäisi niitä.
Vesitehtävien jälkeen muiden opiskelijoiden etsiessä ja tutkiessa hyönteisiä osa opiskelijoista pääsi opettelemaan valokuvausta Svenin johdolla ja saamaan näin hyödyllisiä vinkkejä valokuvausharrastukseensa.
Myöhemmin iltapäivällä auringon lämmittäessä lähdimme kävelemään saaren eteläkärkeen siinä toivossa, että näkisimme käärmeitä. Matkalla polulta luikerteli kivikkoon yksi kyy, jonka vain osa opiskelijoista ehti nähdä. Pelokkaina eliöinä käärmeet luikkivat nopeasti ihmistä piiloon. Toiveemme toteutui vasta paluumatkalla kiertäessämme hautausmaan kautta, kävi nimittäin ilmi, että Utön hautausmaan kivimuuri oli oikea käärmehotelli! Kivimuurissa luikertelevat rantakäärmeet olivat aluksi arkoja, mutta lopulta ne rohkaistuivat ja tulivat ystävineen kuin näyteikkunalle. Tarkkailimme käärmeitä pitkän tovin ja saimme niistä myös paljon hyviä valokuvia.
Kurssin toiseksi viimeisenä päivänä saimme myös tehtäväksi haastatella yhtä saarella asuvaa tai vierailevaa henkilöä. Tehtävä oli kiinnostava, ja oli mukavaa päästä juttelemaan paikallisten kanssa ja kuulla enemmän elämästä saarella.
Kenttäkurssimme viimeisen päivän aamu alkoi tavaroiden pakkaamisella ja huoneiden siivoamisella. Majoituspaikkamme Fågelli oli mukava ja viihtyisä, ja illat siellä kuluivat yhdessä elokuvia katsellen, kurssilla riitti siis myös vapaa-aikaa tehtävien vastapainoksi. Myös majoituspaikkamme ruuat olivat taivaallisia, eikä nälkä yllättänyt helposti! Suurkiitokset siitä hotellin kokeille! Sunnuntaina pääsimme vielä mielenkiintoiselle opastetulle kierrokselle Utön majakkaan, joka on edelleen toiminnassa ja jossa on myös kirkko. Majakkaa esittelivät luonto- ja eräopasopiskelija Erja Niemelä (kiitokset Erjalle!), ja saarella vakituisesti asuva Hanna Kovanen. Hanna kertoi myös menneistä ajoista ja tapahtumista Utössä. Mieliimme jäi erityisesti tarina yhdysvaltalaisesta höyrylaivasta, S/S Parks Victorysta, joka haaksirikkoutui Utön karikolle 25. päivä joulukuuta 1947. Haaksirikossa miehistön 48 miehestä 10 menehtyi. Utön kirkossa on menehtyneiden merimiesten muistoksi asetettu kymmenhaarainen kynttelikkö, johon on kaiverrettu heidän nimensä. Park Victoryn hylky lepää edelleenkin Utön rannikkovesissä.
Vaikka kotimatkalla aluksella ja bussissa oli väsynyttä porukkaa, kurssi oli antoisa ja mukava. Saarella oli kauniit maisemat, ja sää suosi meitä melkein koko matkan ajan. Oli hienoa päästä toteuttamaan tutkimuksia käytännössä ja päästä näkemään saariston lajistoa. Opiskelijaryhmässämme oli hyvä yhteishenki, ja yksi kurssin parhaimmista asioista olikin hyvä seura!
teksti Jonna Taberman, kuvat Sven Forsell
Elvis 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.