Tanssimisen riemua

Oletko sinä vailla harrastusta? Kokeile zumbaa, fitness-tanssia, joka on yhtä aikaa tehokasta, hauskaa ja mukaansatempaavaa!

Zumba on aerobinen fitness-ohjelma, jonka musiikki perustuu pääosin latinalaistansseihin. Sen kantavana ajatuksena on liikunnan ilo ja liikkeiden helppous. Zumban tanssiaskeleet perustuvat erilaisiin tanssimuotoihin, joita ovat muun muassa merengue, salsa, hiphop, rumba, mambo ja flamenco. Tunti koostuu intervallityyppisestä ohjelmasta, jossa osa liikkeistä tehdään nopealla, osa hitaammalla tempolla. Liikkeet kohdistuvat koko vartaloon.

Muun muassa 2B.-luokkalainen Jasmin Rouhiainen käy zumbatunneilla Oripäässä. Zumban lisäksi harrastuksiin kuuluvat showdance ja jooga. Lisäksi Rouhiainen toimii lasten jumpan ohjaajana. Rouhiainen kertoo kokeilleensa zumbaa ensimmäisen kerran kahdeksannella luokalla, jolloin hän tilasi itselleen zumba-DVD:n. Ensimmäisellä zumbatunnilla Rouhiainen kävi yhdeksännellä luokalla.

Reippaat zumbailijat Jasmin Rouhiainen ja Kaisu Haapalainen

Zumban hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti sen koukuttavuus. Tunti kuluu todella nopeasti tanssiessa. Zumbaa harrastaakseen ei tarvitse kalliita välineitä. Mukavat ja kevyet sisäliikuntavaatteet, juomapullo ja reipas mieli ovat kaikki, mitä tarvitset. Oripäässä zumbaohjaajana toimii Kati Kärhä. Kärhä kertoo kiinnostuneensa zumbasta vuoden 2011 keväällä, josta jo vuoden kuluttua suoritettuna oli zumbaohjaajan koulutus. Tällä hetkellä Kärhällä on ohjattavana neljä zumbatuntia viikossa, jonka lisäksi zumbaaminen muiden ohjaamilla tunneilla onnistuu kahdesti viikossa. Zumbatunnin ohjaajalla on usein pirteitä ja värikkäitä vaatteita yllään. Ohjaajan kannustus ja tuki saavat hieman huonokuntoisemmatkin liikkeelle ja nauttimaan tanssista.

Zumba on erittäin tehokas laji rasvanpolttajana, kuten Kärhä kertoo hauskassa esimerkissään.

– Zumbaa voidaan verrata auton bensankulutukseen. Tasaisesti ajettuna bensaa kuluu vähemmän kuin jatkuvalla kaasuttelulla ja jarruttelulla. Kuten autoillessa, myös zumbatessa rasvaa palaisi paljon vähemmän, jos jatkuvasti mentäisiin tasaisella sykkeellä. Tämän vuoksi zumbassa onkin ideana eri tasoisten sykkeiden saavuttaminen.

Zumba on todellakin hyödyllistä koko keholle ja mielelle. Liikkeiden haastavuutta ei tarvitse pelätä, sillä ohjaaja toimii koko ajan mallina, eikä muilla zumbaajilla ole aikaa kiinnittää huomiota muiden liikkeisiin. Zumbatunnin jälkeen olo on mahtavan rentoutunut ja iloinen, eivätkä arjen haasteet tunnu yhtä haastavilta kuin aikaisemmin. Rouhiainen toteaakin, että zumbaa voisi suositella ihan kenelle tahansa.

Zumbaa järjestetään muun muassa Auran Sun Salilla tiistaina ja torstaina, sekä Oripään koululla tiistaina.

Nyt kaikki Zumbaamaan!

Kaisa & Kristiina

Rohkea veto Venäjälle

Muutama elisenvaaralainen on aikojen saatossa uskaltautunut lähtemään vaihto-oppilaaksi ulkomaille. Yksi heistä on 17-vuotias riihikoskelainen Nella Kuisma, joka lähti elokuussa Krasnodariin, Etelä-Venäjälle.  Päätös lähteä vaihto-oppilaaksi oli pitkän ja vaikean harkinnan tulos.  Suomeen jäisi paljon, mitä ikävöidä: perhe, ystävät ja normaali arki sekä kaikki se tuttu ja turvallinen. Nellan kiinnostus vieraita kulttuureita ja kieliä kohtaan voitti  lopulta ja kesällä 2012 hän haki vaihto-oppilaaksi.  Nellan tuntevat kuvaavat häntä sanoilla sporttinen, ahkera, tunnollinen koululainen ja lämminsydäminen.  Varmasti monella on  Suomessa jo ikävä Nellaa ja hänen luonteenpiirteitään. On kuitenkin hienoa, että jollain on rohkeutta kokeilla uutta avoimin mielin.

– Ajattelin, että nyt täytyy seikkailla kun on vielä nuori. Vaihtovuosi on kuitenkin jotain, mitä ei voi oikein toteuttaa myöhemmin elämässä, Nella itse kertoo.

Vaihtoinnostuksen saaneena Nellan ei ollut vaikea valita mieluisaa maata.  Vaikka asiaa tulikin mietittyä monesta näkökulmasta, niin loppujen loppuksi päätös oli kuitenkin helppo. Nella mietti asiaa taloudelliselta kannalta  ja omien kokemusten kautta. Venäläisen ystävyyskoulumme ansiosta Nella oli käynyt Venäjällä myös ennen vaihtoon lähtöään. Ystävyyskoulutoiminnasta hänellä on pelkästään hyviä muistoja.  Vaihtovuoden hinnat vaihtelevat suuresti maakohtaisesti.

– Vaihtovuoden hinta Venäjälle oli minulle paljon realistisempi tavoite kuin esimerkiksi vaihtovuosi Amerikassa, Nella kertoo. Pinnalla oli myös suuri halu oppia venäjää, josta saattaisi olla hyötyä myöhemmässä elämässä.  Ennen matkalle lähtöä Nella on ehtinyt kartuttaa venäjän kielen taitoaan kouluopiskeluissa kolme vuotta. Kun itse päätös oli tehty, aika kului madellen. Vuoden aikana Nella hoiti käytännön asioita matkaan liittyen. Hän kertoo myös ottaneensa paljon kuvia Suomesta isäntäperheelle ja tuleville ystävilleen näytettäväksi.

– Etenkin kuvia salibandysta olen saanut näyttää moneen kertaan, kun sitä lajia ei ainakaan täällä etelässä tunneta, Nella sanoo.  Viimeisinä päivinä ennen lähtöä Nella tunsi perhosia vatsassaan. Niinä päivinä hän halusi viettää mahdollisimman paljon aikaa ystäviensä ja sukulaistensa seurassa.  Vaikka lähtöpäivänä ajatus oli epätodellinen ja jännittävä, itse  päätös lähteä ei ole vielä kaduttanut. Koti-ikävä kuitenkin vaivaa varsinkin vaikeina hetkinä. Ikävästä pääsee  yli ajattelemalla Venäjän hyviä puolia. Hyviksi puoliksi  Nella luettelee ainakin  kohteliaisuuden toisia kohtaan, vanhusten kunnioittamisen ja auttamisen , vieraanvaraisuuden ja julkisen liikenteen edullisuuden.

Nellan uusi koti Venäjällä

Nellalle venäläinen kulttuuri ei tullut täysin shokkina, vaikka se suuresti Suomesta poikkeaakin.

– Erityisesti kielen kanssa minulla on ollut ongelmia, sillä täällä ei yleisesti ottaen puhuta kovin hyvää englantia, Nella selittää. Kielimuurin vuoksi Nella on joutunut käyttämään paljon venäjää ja oppinut siinä samalla pakostakin valtavasti uutta sanavarastoa. Vaikka Nella pitääkin venäläisestä ruuasta, niin silti ruisleipä, salmiakki, purkka ja suomalainen kotiruoka maistuisivat mieluusti. Ruuan lisäksi Nella kaipaa Suomesta tuttuja pikkuasioita, kuten sähköhammasharjaa, koulupuvuttomuutta ja luontoa. Joskus Nella toivoo, että hänellä olisi suomalaista juttuseuraa, jotta  keskustelukumppani ymmärtäisi hänet täysin.

Nella koulupuvussaan. Pukua käytetään Venäjällä tiettyinä päivinä, ei aina.

Vaihtoon lähtemistä Nella suosittelee lämpimästi. Mitä aikaisemmin vaihtoon hakee, sitä suuremmalla varmuudella pääsee juuri sinne maahan, mihin haluaa, vaikkakin kaikkia kohdemaita kannattaa katsoa ennakkoluulottomasti. Tietoa vaihtovuodesta kannattaa hakea netistä ja tiedotustilaisuuksista, joita järjestetään ympäri Suomen. Myös vanhoilta vaihto-oppilailta löytyy hyviä vinkkejä ja paljon omia kokemuksia, joista he kertovat mielellään.

– Minultakin saa kysyä mitä vain. Vastaan kaikkeen parhaani mukaan, Nella sanoo.

Laivaa katsomassa Mustanmeren rannalla.

Vaikka aina asiat eivät suju halutulla tavalla ja joskus tulee huonoja hetkiä, niin uutta ei kannata pelätä.

– Vaihtovuosi on syvempi raapaisu kulttuuriin kuin matkailu, siinä kun  näkee kulttuurista vain sen näkyvän osan, joka on vain jäävuoren huippu siitä kaikesta, mitä kulttuuriin kuuluu. Samalla tulee myös entistä tietoisemmaksi omasta kulttuuristaan, Nella vielä kuvailee vaihto-oppilaaksi ryhtymistä.

NELLAN BLOGIA VAIHTOVUODESTA VOIT SEURATA OSOITTEESSA: http://www.finnishgirlinrussia.blogspot.fi

Mari&Lotta

Sähköistyvä opetus

Abit pääsivät oikeutetusti ensimmäisinä kokeilemaan uusia läppäreitä äidinkielen tunnilla.

Elisenvaaran lukion luokkiin on hankittu kauan odotetut langattomat verkot sekä opiskelijoiden käyttöön 20 uutta kannettavaa tietokonetta osaksi sähköistyvää opetusta.  Viime vuonna sivistyslautakunnalle lähetettiin hakemus lukion uusista hankinnoista, ja kesäkuussa 2013 rahoituksen varmistuessa uudet laitteet voitiin tilata. Ensimmäiset langattomat verkot asennettiin jo ennen syyslomaa, mutta osa lukion luokista odottaa edelleen omaansa. Vaikka tällä kertaa hankeraha oli vain lukiolle, samaa on kaavailtu jo yläkoulullekin.

Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset järjestetään syksyllä 2016, mutta siirtymäaika täysin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin loppuu vasta vuonna 2019. Sähköinen uudistus tuo omat vaikeutensa jokaiselle, niin kokeentekijöille kuin järjestäjillekin. Haasteita kirjoitusten järjestämiseen tuo muun muassa se, että perinteisesti ylioppilaskirjoitukset järjestetään monissa kouluissa, niin kuin myös Elisenvaarassa, liikunta- tai juhlasaleissa, joissa on vain harvoja pistorasioita, vaikka jokaisen ylioppilaskirjoituksiin osallistuvan tulisi saada virtaa tietokoneeseensa koko kirjoitusten ajan. Lisäksi lisäkustannuksia ylioppilaskirjoituksiin tuo se, että jokaisella kirjoittajalla pitää ylipäätään olla tietokone.

Rehtori Ari Höyssän mielestä uudistukset olivat erittäinkin tarpeellisia, jopa pakollisia, sillä aikaa on pakko seurata.

– Muun maailman sähköistyessä ei riitä, että Elisenvaarassa ollaan pelkän kynän ja paperin varassa, lisää rehtori naurahtaen. Höyssä itse käyttää opetuksessaan sähköisyyden tuomia mahdollisuuksia enemmän tai vähemmän kurssista riippuen. Suurin hyöty internetissä lienee sen tiedonhaun mahdollisuuksissa. Nykyisin, kun lähes kaikki on jo sähköistynyt, opetuksen sähköistyminen tuo kouluasiat lähemmäs arkea.

Eveliina Peipon (2.A) mielestä opetuksen sähköistymisessä on sekä hyvät että huonot puolensa. Hyvät puolet piilee siinä, ettei ole turhaa papereiden kanssa pelaamista, vaan kaikki hoituu helpommin sähköisesti, ja luokkien langattomat verkot mahdollistavat oman tietokoneen käytön opiskelun tukena. Peippoa epäilyttää hieman sähköiset ylioppilaskirjoitukset, koska lunttaaminen olisi niissä niin helppoa.

– Myös silmien luulisi väsyvän, jos opetus tapahtuu tietokoneella, lisää Peippo.

Lauri Puodinketo, 2.B-luokalta, on sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on hyvä.

– Sähköistymisen huonot puolet piilee sen järjestämisessä. On hirveän vaikeaa saada uusi järjestelmä toimivaksi.  Hyviä puolia opintojen sähköistymisessä on, että on muitakin tietolähteitä kuin oppikirja. Puodinketo ei kuitenkaan aio käyttää omaa tietokonetta koulussa, vaikka siihen olisi mahdollisuus.

Tuomas & Nea

Ryhmätöitä äidinkielen tunnilla – opiskelijat hakivat tietoa nykykirjallisuuden ilmiöistä kuten sarjakuvista.

Vanhemmat vieraanamme

Lukion bändi esiintyi vanhemmille.

Lukion perinteistä syksyn vanhempainiltaa vietettiin eilen tiistaina 8.10 Kurkisalissa.  Koolle oli kutsuttu kaikkien vuosiluokkien kotijoukot, ja paikalle saapuikin vähän alle sata huoltajaa. Rehtori Ari Höyssän tervehdyssanojen ja henkilökunnan esittelyn jälkeen kuraattori Mikko Oravakangas kertoi kaikille yhteisessä aloitusosuudessa lukion opiskelijahuollon toiminnasta. Esityksen tärkein sanoma oli se, että jos huoltajalla on huolta omasta nuorestaan, yhteyttä voi ottaa ensisijaisesti ryhmänohjaajaan mutta toisaalta kehen tahansa opiskelijahuoltoryhmän jäseneen, joka sitten ohjaa tarvittaessa oikean henkilön juttusille. Nuoren hyvinvointi on kaikkien talon aikuisten yhteinen tavoite, jonka eteen tehdään yhdessä töitä.

Yhteisen aloitusosuuden jälkeen jokaisen vuosiluokan huoltajat kokoontuivat omana ryhmänään ja jokaisella ryhmällä oli ajankohtaiset teemansa käsittelyssä. Ykkösten vanhemmille puhuttiin lukion aloittamisen käytänteistä yms. Kakkosluokkalaisten vanhemmat kuulivat rehtorin esittelyn tulevista ylioppilaskirjoitusten kuvioista ja abien vanhemmille kerrottiin jatko-opintoihin hakeutumisesta.

Oppilaskunta piti omaa kahvilaansa Kurkigallerissa ennen tilaisuuden alkua. Tarjolla oli kuumaa kahvia ja teetä sekä herkullista pullaa, jotka tuntuivatkin menevän hyvin kaupaksi. Illan aluksi Kurkisalissa kuultiin myös lukion bändin esityksenä kaksi hienoa kappalettta: The Corssin ”Only When I Sleep” ja Blondien ”One Way or Another”. Bändi onnistui vakuuttamaan yleisön taidoillaan.

Iloinen oppilaskunta tarjoilemassa kahvia ja pullaa vanhemmille.